
Polvi naksuu, rutisee tai rahisee – onko siitä syytä huolestua?
Polvi naksuu, rutisee tai rahisee portaissa, kyykätessä tai joskus ihan tavallisessa kävelyssä. Naks. Raks. Välillä ääntä lähtee sen verran, että tekisi mieli tilata polveen varaosat ennen seuraavaa jalkatreeniä..
Polven erilaiset äänet ovat todella yleisiä. Vastaanotolla niihin liittyy usein myös huoli siitä, että nivelrusto on kulunut, polvilumpio hankaa väärässä paikassa tai polvi on muuten hiljalleen menossa rikki. Hyvä uutinen on, että pelkkä polven naksuminen, rutina tai rahina ei vielä kerro kovinkaan paljon polven kunnosta.
Vuonna 2025 julkaistussa laajassa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä käytiin läpi 103 tutkimusta ja yli 36 000 ihmistä. Polven crepitusta eli rahinaa, rutina- tai rätinätyyppisiä ääniä esiintyi arviolta 41 prosentilla väestöstä. Vielä kiinnostavampaa on, että sitä esiintyi noin 36 prosentilla ihmisistä, joilla ei ollut lainkaan polvikipua.Toisin sanoen: hiljainen polvi ei automaattisesti ole terve polvi eikä äänekäs polvi automaattisesti sairas.
Miksi polvi naksuu tai rutisee?
Polvi ei ole oven sarana, vaikka se välillä siltä kuulostaakin. Se on monimutkainen nivel, jossa reisiluu, sääriluu ja polvilumpio liikkuvat suhteessa toisiinsa. Mukana ovat nivelrustot, nivelkierukat, nivelsiteet, jänteet ja muut pehmytkudokset.
Polvi naksuu esimerkiksi nivelpintojen ja polvilumpion liikkeestä, jänteiden tai muiden pehmytkudosten liikkumisesta sekä nivelessä tapahtuvista paineen muutoksista. Yksittäinen napsahdus ja jatkuva karkea rahina eivät myöskään välttämättä ole sama asia. Tämän vuoksi äänen perusteella ei voi tehdä diagnoosia. Jos polvi sanoo portaissa krrrts, se ei vielä ole radiologin lausunto.
Tarkoittaako rutina sitä, että rusto on kulunut?
Ei välttämättä – mutta tässä kohtaa vastaus muuttuu hieman kiinnostavammaksi.
Edellä mainitussa systemaattisessa katsauksessa polven crepitus oli selvästi yleisempää ihmisillä, joilla oli nivelrikkoa. Sitä esiintyi noin 81 prosentilla nivelrikkoryhmiin kuuluneista. Crepitus oli myös yhteydessä röntgenkuvissa näkyvään nivelrikkoon ja joihinkin magneettikuvissa näkyviin muutoksiin. Tutkijat kuitenkin arvioivat näihin yhteyksiin liittyvän tutkimusnäytön varmuuden matalaksi tai erittäin matalaksi.
Aiemmissa MRI-tutkimuksissa polven crepituksen yhteydessä on löydetty erilaisia rakenteellisia muutoksia, mutta yhteys ei ole niin yksinkertainen, että tietty ääni tarkoittaisi tiettyä kudosvauriota. MoDEKO-tutkimuksessa crepitus yhdistyi esimerkiksi joihinkin osteofyytteihin ja nivelkierukkamuutoksiin, mutta kaikki rustovauriot eivät käyttäytyneet samalla tavalla. Tästä päästään tärkeään asiaan: rakenteellinen löydös, ääni ja kipu ovat kolme eri asiaa. Ne voivat esiintyä yhdessä, mutta eivät välttämättä. Olen kirjoittanut polven rustovaurioista ja niiden kuntoutuksesta tarkemmin myös artikkelissa Polven rustovaurio ja kuntoutus.
Entä jos polvi rutisee kyykätessä?
Tämä on erittäin tavallinen tilanne. Kyykky, portaiden kulkeminen, juokseminen ja hyppääminen lisäävät polvilumpion ja reisiluun välisen nivelen kuormitusta. Myös patellofemoraaliseen kipuun eli polvilumpion seudun kipuun liittyy usein crepitusta.
Kansainvälisessä patellofemoraalisen kivun konsensuslausumassa tyypillisenä oireena kuvataan polvilumpion ympärillä tai takana tuntuvaa kipua, jota provosoivat esimerkiksi kyykky, portaiden kulkeminen, juokseminen tai hyppääminen. Rutina voi liittyä tilanteeseen, mutta sitä ei yksin käytetä diagnoosin tekemiseen.
Jos siis polvi rutisee syvässä kyykyssä mutta ei satu, turpoa eikä rajoita tekemistä, ääni itsessään ei yleensä anna hyvää syytä lopettaa kyykkäämistä.
Jos sen sijaan kyykky aiheuttaa toistuvasti kipua, polvi turpoaa harjoituksen jälkeen tai kuormituksensieto on selvästi heikentynyt, kannattaa jo selvittää mistä on kyse.
Ääni voi joskus olla pahempi ongelma korvien välissä kuin polvessa
Tämä ei tarkoita, että oire olisi kuviteltu. Kyse on siitä, mitä ihminen alkaa päätellä kuulemansa äänen perusteella.
Tutkimuksessa polven crepitukseen liittyvistä uskomuksista havaittiin, että osa ihmisistä tulkitsi polven äänet merkiksi vauriosta tai ennenaikaisesta vanhenemisesta. Tämä saattoi johtaa liikkeiden välttämiseen ja pelkoon siitä, että liikunta vahingoittaisi polvea lisää.
Tämä on ongelmallista, jos muuten toimintakykyinen polvi jää vähitellen käyttämättä vain siksi, että se pitää ääntä.
Myös nivelrikkoa tai sen riskiä omaavilla ihmisillä tehdyssä pitkittäistutkimuksessa polven crepitus ei ennustanut polven tekonivelleikkaukseen joutumista seuraavien kolmen vuoden aikana eikä näyttänyt heikentävän pitkän aikavälin fyysistä toimintakykyä tai elämänlaatua.
Eli äänekäs polvi ei ole automaattisesti matkalla kohti tekoniveltä.
Pitääkö rutisevaa polvea sitten treenata?
Useimmiten kysymys kannattaa kääntää toisin päin: mitä polvi tällä hetkellä kestää ja mitä sen pitäisi pystyä kestämään?
Jos polveen liittyy patellofemoraalista kipua, tutkimusnäyttö tukee erityisesti harjoittelua. Kansainvälisessä konsensuslausumassa sekä kliinisessä hoitosuosituksessa suositellaan erityisesti polven ja lonkan lihaksistoon kohdistuvan harjoittelun yhdistämistä kivun vähentämiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi.
Tämä on oleellinen pointti. Jos polvi kipeytyy kyykyssä, ratkaisu ei automaattisesti ole kyykyn poistaminen loppuelämäksi. Kuormaa, liikerataa, harjoitusmäärää tai harjoitustapaa voidaan joutua muuttamaan hetkeksi ja rakentamaan kuormituksensietoa vähitellen takaisin.
Polvi on kuitenkin tarkoitettu kuormitettavaksi. Sopivasti annosteltu kuormitus on aivan eri asia kuin jatkuva ylirasitus.
Milloin polven naksuminen tai rutina kannattaa tutkia?
Pelkkä kivuton ääni on yleensä huomattavasti vähemmän kiinnostava löydös kuin se, mitä muuta polvessa tapahtuu. Tutkimiseen kannattaa hakeutua etenkin, jos ääneen liittyy kipua, toistuvaa tai selvää turvotusta, polven pettämistä, liikerajoitusta tai tunne siitä, ettei polvi suoristu tai koukistu normaalisti. Myös vamman yhteydessä alkanut voimakas oireilu on eri tilanne kuin vuosia portaissa rutissut mutta kivuton polvi. Erityisesti polven todellinen lukkiutuminen – eli polvi jää mekaanisesti sellaiseen asentoon, ettei sitä saa normaalisti suoraksi tai koukkuun – kannattaa arvioida terveydenhuollossa.
Äkillisen merkittävän vamman, voimakkaan turvotuksen, huomattavan toimintakyvyn menetyksen tai muun huolestuttavan oireen kohdalla tutkimuksiin kannattaa hakeutua nopeasti.
Mitä vastaanotolla voidaan tutkia?
Polvea ei kannata tutkia pelkästään kuuntelemalla sitä. Vastaanotolla kiinnostavampaa on esimerkiksi se, missä kipu sijaitsee, millainen kuormitus sen aiheuttaa, onko polvessa turvotusta, miten hyvin nivel liikkuu ja mitä tapahtuu kyykyssä, portaissa tai muussa oireen kannalta olennaisessa liikkeessä.
Tilanteen mukaan voidaan arvioida myös polven ja lonkan lihasvoimaa, puolieroja, liikkeen hallintaa ja sitä, kuinka paljon kuormitusta polvi tällä hetkellä kestää. Tarvittaessa kliinisen tutkimisen perusteella voidaan arvioida myös kuvantamisen tai lääkärin tutkimuksen tarvetta. Tavoitteena ei siis ole saada polvea hinnalla millä hyvänsä hiljaiseksi. Paljon tärkeämpiä kysymyksiä ovat: sattuuko polveen, toimiiko se normaalisti ja pystyykö sitä kuormittamaan? Jos vastaukset ovat kyllä, kyllä ja kyllä, pieni rutina saa yleensä pitää konserttinsa.
Yhteenveto
Polven naksuminen, rutina ja rahina ovat hyvin yleisiä, ja niitä esiintyy myös täysin kivuttomissa polvissa. Ääni voi joissakin tapauksissa liittyä polven rakenteellisiin muutoksiin, mutta pelkän äänen perusteella ei voida päätellä, että nivelrusto olisi vaurioitunut tai että polvi olisi menossa rikki.
Äänen sijasta kannattaa kiinnittää enemmän huomiota kipuun, turvotukseen, liikelaajuuteen, toimintakykyyn ja siihen, miten polvi kestää kuormitusta. Ja jos polvi naksuu tai rahisee mutta toimii hyvin niin silloin sitä ei välttämättä tarvitse korjata. Se saattaa vain olla polvi, jolla sattuu olemaan vähän asiaa.
Lähteitä ja lisätietoa
Culvenor AG ym. Noisy knees – knee crepitus prevalence and association with structural pathology: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Tutkimus PubMedissa
Crossley KM ym. Patellofemoral pain consensus statement. Tutkimus PubMed Centralissa
Collins NJ ym. Consensus statement on exercise therapy and physical interventions to treat patellofemoral pain. British Journal of Sports Medicine. Tutkimus PubMedissa
Pazzinatto MF ym. Knee crepitus is not associated with the occurrence of total knee replacement in knee osteoarthritis. Tutkimus PubMedissa
Robertson CJ ym. People’s beliefs about the meaning of crepitus in patellofemoral pain and the impact of these beliefs on their behaviour. Tutkimus PubMedissa
Kirjoittaja
Jani Hautamäki, osteopaatti D.O.
Kehonomi Terveyspalvelu, Helsinki
Työskentelen tuki- ja liikuntaelinongelmien, polvi- ja alaraajaongelmien, urheiluvammojen sekä kuntoutuksen ja fyysisen suorituskyvyn parissa.
