Lonkkakipu voi alkaa vähitellen tai yllättäen. Nivusessa vihlaisee kyykätessä, lonkan ulkosyrjä särkee kyljellään nukkuessa tai kävelylenkin jälkeen tuntuu syvää kipua pakarassa. Oire ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita nivelrikkoa. Kivun taustalla voi olla lonkkanivel, jänne, lihasten kuormitus tai joskus myös alaselkä.
Lyhyesti: lonkkakivun kuntoutuksessa tärkeintä on selvittää, mistä oire todennäköisesti johtuu ja millaista kuormitusta lonkka sietää. Useissa lonkan kiputiloissa yksilöllisesti annosteltu harjoittelu on ensisijainen hoitokeino. Kaikki lonkkakivut eivät kuitenkaan hyödy samoista harjoitteista eikä voimakasta kipua kannata yrittää venyttää väkisin pois.
Tässä artikkelissa käsittelemme lonkan nivelrikkoa, ahdasta lonkkaa, labrumin repeämää, lonkankoukistajien kireyttä ja heikkoutta, jännevaivoja sekä kalkkikertymiä. Lisäksi tarkastelemme, mitä tutkimukset kertovat harjoittelusta ja miten osteopaatti voi auttaa kuntoutuksen suunnittelussa.
Missä lonkkakipu tuntuu – nivusessa, sivulla vai pakarassa?
Nivusessa tai lonkan etuosassa tuntuva syvä kipu voi liittyä lonkkaniveleen, esimerkiksi nivelrikkoon, FAI-oireyhtymään tai labrumvaurioon. Myös lonkankoukistajan jänne voi oireilla tällä alueella. Kipu saattaa korostua syvässä kyykyssä, istuessa tai lonkkaa kiertäessä.
Lonkan ulkosyrjän kipu liittyy usein pakaralihasten jänteiden kuormitusvaivaan eli GTPS-oireyhtymään. Tyypillisiä oireita ovat kipu kyljellään maatessa, portaissa ja yhdellä jalalla seistessä. Vaivaa kutsutaan joskus limapussin tulehdukseksi, vaikka jänteillä on usein merkittävämpi osuus.
Pakarassa tai lonkan takaosassa tuntuva kipu voi puolestaan olla peräisin lonkan lihaksista, jänteistä tai alaselästä. Jos kipu säteilee jalkaan ja siihen liittyy puutumista tai pistelyä, myös hermoperäinen oire on mahdollinen. Lue lisää: Alaselkäkipu ja kuntoutus – harjoitteet ja paluu liikuntaan.
Lonkan nivelrikko – voiko kuluneen lonkan kanssa harjoitella?
Lonkan nivelrikossa nivelrustossa, rustonalaisessa luussa ja muissa nivelen rakenteissa tapahtuu muutoksia. Oireita ovat usein nivuskipu, jäykkyys, sisäkierron rajoittuminen ja kävelyn vaikeutuminen. Joskus kipu tuntuu jopa polvessa. Kuvantamisessa näkyvän nivelrikon vaikeusaste ei kuitenkaan aina vastaa koettua kipua sillä kaikkihan on myös yksilöllistä.
Harjoittelu on yksi nivelrikon tärkeimmistä hoitomuodoista. EULARin suositukset korostavat yksilöllistä voimaharjoittelua, aerobista liikuntaa ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Kävely, kuntopyöräily ja alaraajojen voimaharjoittelu voivat kaikki sopia, kun kuormitus säädetään oireiden mukaan.
Harjoittelu ei kasvata kulunutta nivelrustoa takaisin alkuperäiseksi, mutta se voi vähentää kipua ja parantaa lihasvoimaa sekä toimintakykyä. Vaikeassa nivelrikossa tarvitaan joskus ortopedin arvio ja mahdollisesti tekonivelleikkaus.
Ahdas lonkka eli FAI – miksi lonkka vihlaisee kyykätessä?
FAI eli femoroacetabular impingement tarkoittaa tilannetta, jossa reisiluun yläosan ja lonkkamaljan rakenteet voivat joutua tietyissä liikkeissä poikkeavan läheiseen kosketukseen. Oireina voi olla nivuskipua, jäykkyyttä, napsumista tai kiinniottamisen tunnetta erityisesti syvässä kyykyssä ja lonkkaa kiertäessä.
Cam-rakenteessa reisiluun pään ja kaulan liittymän muoto poikkeaa tavallisesta pyöreydestä. Pincer-rakenteessa lonkkamaljan peittävyys voi aiheuttaa kontaktia tietyissä liikkeissä. Molempia voi esiintyä samalla henkilöllä. Pelkkä kuvantamislöydös ei kuitenkaan tarkoita FAI-oireyhtymää, sillä vastaavia rakenteita esiintyy myös oireettomilla.
Jos syvä kyykky aiheuttaa terävää nivuskipua, liikerataa ja kuormaa voidaan aluksi vähentää. Harjoittelussa pyritään kehittämään lihasvoimaa ja liikkeen hallintaa ilman jatkuvaa oireiden provosointia. Rakenteellista luun muotoa harjoittelu ei muuta, mutta toimintakyky voi parantua. Pitkittyneissä oireissa voidaan tarvita ortopedin arvio.
Lonkan labrumin repeämä – mistä on kyse?
Labrum on lonkkamaljan reunaa kiertävä rustoinen rengas, joka osallistuu nivelen vakauteen. Sen vaurio voi aiheuttaa syvää nivuskipua, vihlaisua kiertoliikkeissä ja joskus kivuliasta napsumista tai kiinniottamisen tunnetta. Labrumvaurioita esiintyy myös FAI-oireyhtymän yhteydessä.
Kaikki lonkan napsumiset eivät kuitenkaan tarkoita labrumin repeämää. Myös jänteet voivat liukua luisten rakenteiden yli ja aiheuttaa napsahduksia ilman merkittävää vauriota.
Voiko labrumvaiva helpottaa ilman leikkausta? Usein oireita voidaan lievittää kuormituksen säätelyllä, lihasvoiman kehittämisellä ja kivuliaiden ääriasentojen tilapäisellä vähentämisellä. Oireiden helpottuminen ei silti tarkoita, että repeämä olisi varmasti rakenteellisesti parantunut. Jatkuva kipu tai lonkan lukkiutuminen edellyttää tarkempaa arviota.
Voiko kireä lonkan koukistaja myös olla syynä?
Moni kuvailee lonkan etuosaa kireäksi etenkin pitkän istumisen jälkeen. Tuntuu kuin lonkka ei ojentuisi kunnolla tai nivusessa olisi jatkuva kiristys. Lonkankoukistajiin kuuluvat muun muassa iliopsoas, suora reisilihas eli rectus femoris ja räätälinlihas eli sartorius.
Kireyden tunne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että lihas olisi anatomisesti lyhentynyt. Taustalla voi olla liikkuvuuden rajoitus, jänteen kuormitusärsytys, kivun aiheuttama suojajännitys tai lonkkanivelen sisäinen ongelma.
Mitä tutkimukset kertovat lonkankoukistajien kireydestä?
Lonkankoukistajien liikkuvuutta voidaan arvioida esimerkiksi Thomasin testillä ja sen muunnelmilla. Testien luotettavuutta käsittelevän systemaattisen katsauksen perusteella niiden toistettavuus voi olla hyvä, vaikka tutkimusmenetelmät vaihtelevat. Käytännössä huolellisesti toteutettu testi antaa hyödyllistä tietoa liikkuvuudesta, mutta se ei yksin todista, että lihaskireys aiheuttaa lonkkakivun.
Entä jos lonkankoukistaja onkin heikko?
Joskus lonkan etuosaa venytellään kuukausia, vaikka ongelma liittyy enemmän lihasten voimantuottoon tai kuormituksen sietoon. Lonkankoukistajien voimaa voidaan tutkia vastustetuilla liikkeillä ja tarvittaessa esim diagnostisella voimamittauksella. Samalla selvitetään, aiheuttaako lihaksen kuormittaminen tuttua kipua.
Miten osteopaatti tutkii lonkankoukistajat?
Osteopaatti voi arvioida lonkan aktiivista ja passiivista liikkuvuutta, lonkankoukistajien pituuteen liittyviä löydöksiä sekä lihasten voimaa. Tutkimuksessa voidaan käyttää vastustettuja liikkeitä ja toiminnallisia testejä. Samalla arvioidaan lonkan kiertoliikkeet, pakaralihasten toiminta ja tarvittaessa alaselkä.
Tärkeintä on erottaa toisistaan lihaksen liikkuvuusrajoitus, heikkous ja nivelen rakenteisiin liittyvä ongelma. Pelkkä venyttely ei aina ole ratkaisu. Joskus tarvitaan lihasvoiman kehittämistä, joskus liikkuvuusharjoittelua ja toisinaan aivan toisenlaista kuntoutusta.
Lonkan ulkosyrjän kipu – limapussi vai pakaralihasten jänteet?
Lonkan ulkosyrjän kipu paikallistuu usein reisiluun ison sarvennoisen alueelle ja voi säteillä reiden sivulle. Kipu korostuu esimerkiksi kyljellään maatessa, portaissa tai pitkään kävellessä. Taustalla voi olla gluteus medius- tai gluteus minimus -jänteen kuormitusvaiva, johon voi liittyä myös limapussin ärsytystä.
Auttaako venyttely vai voimaharjoittelu?
BMJ-lehdessä vuonna 2018 julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin harjoittelun ja kuormituksen hallinnan ohjausta, kortisonipistosta sekä odottavaa seurantaa pakaralihasten jännevaivassa. Kahdeksan viikon kohdalla harjoittelu- ja ohjausryhmästä 77,3 % ilmoitti tilanteensa parantuneen kokonaisuutena. Odottavan seurannan ryhmässä vastaava osuus oli 29,4 %.
Tämä ei tarkoita, että mikä tahansa jumppa toimisi yhtä hyvin. Tutkimuksessa harjoittelu oli suunniteltua ja siihen yhdistettiin ohjausta jänteitä kuormittavien asentojen vähentämisestä. Voimakas pakaran venytys tai jatkuva kipeällä kyljellä makaaminen voi joissakin tilanteissa lisätä jänteiden puristuskuormitusta. Siksi kuntoutus kannattaa rakentaa kuormituksen hallinnan ja asteittaisen voimaharjoittelun ympärille.
Lonkan kalsifikaatio – voiko kalkkikertymä aiheuttaa kipua?
Kalsifikaatio tarkoittaa kalkkikertymää kudoksessa. Lonkan alueella niitä voi esiintyä esimerkiksi pakaralihasten tai suoran reisilihaksen jänteissä. Kalkkijännetulehdus tunnetaan paremmin olkapäästä, mutta sitä esiintyy myös lonkan ympärillä.
Oire voi alkaa äkillisesti ja olla voimakas. Kävely vaikeutuu ja kipu voi tuntua nivusessa, lonkan sivulla tai pakarassa. Toisaalta kuvantamisessa näkyvä kalkkikertymä voi olla täysin oireeton.
Hoito riippuu löydöksen sijainnista ja oireiden voimakkuudesta. Alkuvaiheessa voidaan tarvita kuormituksen vähentämistä ja kivunhoitoa, minkä jälkeen harjoittelua lisätään asteittain. Vaikeissa tapauksissa lääkäri voi arvioida kuvantamisohjattujen toimenpiteiden tarvetta. Kalkkikertymää ei voida luotettavasti tunnistaa pelkästään tunnustelemalla eikä käsittelyllä voida luvata poistaa sitä.
Lonkkakipu juostessa, kyykätessä tai istuessa
Lonkkakipu juoksun jälkeen
Juoksuun liittyvä lonkkakipu voi johtua jänteen kuormitusvaivasta, nivelen ärsytyksestä tai liian nopeasti kasvaneesta harjoitusmäärästä. Tarkastele ensin juoksumatkaa, vauhtiharjoituksia, mäkiä ja palautumista. Lievässä oireessa kuormituksen tilapäinen vähentäminen voi auttaa.
Jos kipu pahenee, aiheuttaa ontumista tai tuntuu syvällä nivusessa myös kävellessä, tarvitaan tarkempi arvio. Juoksijoilla on muistettava myös reisiluun kaulan rasitusmurtuman mahdollisuus, jota ei pidä yrittää kuntouttaa tavallisena lihaskipuna.
Lonkkakipu kyykätessä
Syvä kyykky vaatii paljon lonkan koukistusta. FAI-oireyhtymässä tai nivelen ärsytystilassa tämä voi provosoida nivuskipua. Kyykkyä ei silti tarvitse automaattisesti lopettaa, vaan syvyyttä, kuormaa ja jalkojen asentoa voidaan muuttaa. Tavoitteena on löytää liike, jota lonkka sietää ja josta voidaan edetä kohti vaativampaa harjoittelua.
Lonkkakipu pitkään istuessa
Pitkä istuminen voi aiheuttaa lonkan etuosan oireita, mutta syy ei välttämättä ole kireä lonkankoukistaja. Oire voi liittyä lonkan koukistusasentoon, jänteiden kuormitukseen tai alaselkään. Asennon vaihtaminen ja säännöllinen liikkuminen voivat auttaa. Jos istuminen aiheuttaa jatkuvaa nivuskipua tai lonkka lukkiutuu, oire kannattaa tutkia.
Mitä harjoittelua lonkkakipuun kannattaa kokeilla ensimmäiseksi?
Tutkimusnäyttö tukee aktiivista kuntoutusta monissa lonkan kiputiloissa, mutta yhtä kaikille sopivaa harjoitusohjelmaa ei ole. Nivelrikossa korostuvat lihasvoima, liikkuvuus ja yleinen toimintakyky. FAI-oireyhtymässä ja labrumvaivoissa harjoittelua sovitetaan kivuliaiden liikeratojen mukaan. Pakaralihasten jännevaivoissa puolestaan kuormituksen hallinta ja asteittain etenevä voimaharjoittelu ovat keskeisiä.
Ensimmäisessä vaiheessa voidaan hyödyntää esimerkiksi kävelyä, kevyttä kuntopyöräilyä, lonkan hallittuja liikkeitä tai sopivalla vastuksella tehtäviä voimaharjoitteita. Ratkaisevaa ei ole vain harjoitteen nimi, vaan sen kuormitus, liikerata ja lonkan reagointi seuraavan vuorokauden aikana.
Jos harjoittelu lisää ontumista, aiheuttaa terävää nivuskipua tai pahentaa oireita selvästi seuraavana päivänä, kuormitusta kannattaa muuttaa. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma perustuu tutkimuslöydöksiin, oireiden kestoon ja siihen, millaiseen liikuntaan tai arjen toimintaan halutaan palata.
Milloin lonkkakipu pitää tutkia?
Kaikki lonkkakivut eivät edellytä välitöntä röntgen- tai magneettikuvausta. Kliininen tutkimus auttaa arvioimaan, milloin kuvantamisesta voisi olla hyötyä.
Hakeudu kiireelliseen lääketieteelliseen arvioon, jos et pysty varaamaan painoa jalalle äkillisen kivun tai vamman jälkeen, lonkkakipuun liittyy kuumetta ja voimakasta yleisvoinnin laskua, epäillään murtumaa tai ilmenee uutta merkittävää lihasheikkoutta. Myös rasitusmurtumaan viittaava nivuskipu on syytä arvioida viipymättä.
Pitkittynyt yökipu, selittämätön laihtuminen tai jatkuvasti paheneva oire edellyttävät lääkärin arviota. Jos lonkkakipu jatkuu viikkoja, rajoittaa liikuntaa tai häiritsee nukkumista, syyn selvittämistä ei kannata lykätä loputtomiin.
Miten osteopaatti voi auttaa lonkkakivussa?
Osteopaatin vastaanotolla lonkkakipua arvioidaan sekä paikallisena oireena että osana alaraajan ja vartalon toimintaa. Tutkimuksessa voidaan tarkastella lonkan liikkuvuutta, lihasvoimaa, kivuliaita liikesuuntia, kävelyä ja kyykkyä. Tarvittaessa tutkitaan myös alaselkää ja polvea.
Lonkankoukistajista voidaan arvioida liikkuvuuden lisäksi voimantuottoa. Lonkan ulkosyrjän kivussa puolestaan selvitetään pakaralihasten jänteiden kuormituksen sietoa. Manuaalinen hoito voi joissakin tilanteissa helpottaa oireita ja liikkumista, mutta se ei korjaa labrumin repeämää, muuta lonkan luista rakennetta tai kasvata nivelrustoa takaisin.
Tavoitteena on selvittää, mitä lonkassa voidaan turvallisesti harjoittaa, mitä kuormitusta kannattaa tilapäisesti vähentää ja milloin tarvitaan lääkärin tutkimuksia. Vastaanotolla voidaan suunnitella yksilöllinen eteneminen, joka sopii asiakkaan arkeen, liikuntaharrastuksiin ja tavoitteisiin.
Lue lisää osteopatiasta ja sen toimintatavoista sekä osteopaatin vastaanotosta Helsingin Kampissa. Meiltä löytyy ymmärrystä myös lonkan ongelmiin..
Lonkkakipu haittaa liikkumista tai nukkumista?
Jos lonkka kipeytyy kävellessä, kuntosalilla tai yöllä eikä oire tunnu rauhoittuvan, vastaanotolla voidaan selvittää oireen mahdollisia syitä ja suunnitella sopivaa kuntoutusta. Tarvittaessa ohjaan lääkärin tutkimuksiin.
Varaa aika osteopaatille Kehonomiin
Usein kysytyt kysymykset lonkkakivusta
Miksi lonkka on kipeä yöllä?
Yökipua voi esiintyä esimerkiksi nivelrikossa tai lonkan ulkosyrjän jännevaivoissa. Kipeällä kyljellä makaaminen voi provosoida erityisesti pakaralihasten jänteitä. Jatkuva tai selittämätön yökipu on kuitenkin syytä tutkia.
Voiko lonkkakipu johtua alaselästä?
Kyllä. Alaselästä heijastuva kipu voi tuntua pakarassa, lonkan sivulla tai reidessä. Siksi lonkan tutkimuksessa arvioidaan tarvittaessa myös alaselkä ja neurologiset oireet. EULAR: lonkan ja polven nivelrikon lääkkeettömän hoidon suositukset.
Artikkeli tarjoaa yleistä terveystietoa eikä korvaa yksilöllistä tutkimusta tai diagnoosia.