Blog

Polven nivelrikko ja kyykkääminen voi tuntua kielletyltä hedelmältä. Tuolilta pitäisi päästä ylös, portaat pitäisi kulkea ja kauppakassitkin pitäisi joskus roudata mukana. Silti polvi saattaa muistuttaa olemassaolostaan juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Hyvä uutinen on, ettei nivelrikkodiagnoosi tarkoita automaattista kyykkykieltoa. Usein tärkeämpää on löytää sopiva kuormitus kuin lopettaa liikkuminen kokonaan.

Polven nivelrikossa muutoksia voi olla nivelruston lisäksi luussa, nivelkalvossa ja muissa nivelen rakenteissa. Kipu ei kuitenkaan kerro suoraan, kuinka paljon rustoa on jäljellä: kuvissa näkyvät muutokset ja arjessa koettu kipu eivät aina kulje käsi kädessä. Siksi pelkkä röntgenlausunto ei kerro, kuinka syvään juuri sinun kannattaa kyykätä tai pystytkö palaamaan kuntosalille. Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suositus painottaa yksilöllistä liikuntaa ja toimintakyvyn tukemista.

Miksi kyykky ja portaat tuntuvat polvessa?

Kyykyssä polvi koukistuu samalla, kun reisilihakset jarruttavat liikettä ja nostavat kehoa takaisin ylös. Polvilumpion ja reisiluun välisen nivelen kuormitus kasvaa yleensä koukistuksen ja lihasvoiman tarpeen mukana. Portaissa sama työ toistuu yhden jalan varassa: ylöspäin noustessa jalka nostaa kehoa, alaspäin mentäessä etureisi hillitsee laskeutumista. Jos polvi on ärtynyt, erityisesti alastulo voi tuntua ikävältä. Se ei yksin kerro, onko kivun lähde polvilumpion takana, polven sisäsivulla vai jossain muualla.

Nivelrikko voi painottua polven sisempään tai ulompaan nivelosastoon tai polvilumpion ja reisiluun väliseen niveleen. Lisäksi samassa polvessa voi olla esimerkiksi nivelkierukan rappeumamuutoksia. Kipu, jäykkyys, ajoittainen turvotus ja liikeradan kaventuminen voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen kuormittaa jalkaansa. Polven rustovauriota ja kuntoutusta käsittelevässä artikkelissamme avaamme tarkemmin rustolöydösten merkitystä. Yksittäinen rustovaurio ja laaja-alainen nivelrikko eivät silti ole sama asia.

Jos polvi rutisee kyykätessä, ääni voi kuulostaa pahemmalta kuin tuntuu. Pelkkä rutina ilman kipua, turvotusta tai toimintakyvyn heikkenemistä ei yleensä ole syy lopettaa liikettä. Aiheesta voi lukea lisää artikkelista polven naksuminen ja rahina.

Entä sääriluun kiertyminen – voiko se lisätä nivelraon kuormitusta?

Polven toimintaan vaikuttaa muukin kuin koukistus ja ojennus. Sääriluu kiertyy hieman suhteessa reisiluuhun, ja jalan rakenteellinen kiertymä vaikuttaa siihen, mihin suuntaan jalkaterä osoittaa. Nämä ovat kaksi eri asiaa: tibian torsio tarkoittaa sääriluun luista kiertymää, kun taas tibiofemoraalinen kierto on polvinivelessä tapahtuvaa liikettä. Ulospäin osoittava jalkaterä ei siis yksin todista, että sääriluu olisi ”jämähtänyt” polvessa ulkokiertoon.

Kiertymällä voi silti olla merkitystä kuormituksen jakautumisessa. Vuonna 2021 julkaistussa 47 polven sisemmän nivelosaston nivelrikkoa sairastavan henkilön tutkimuksessa suurempi sääriluun rakenteellinen ulkokiertymä liittyi kävelyn aikaiseen suurempaan polven ulkoiseen adduktiomomenttiin kohtalaisen nivelrikon ryhmässä, mutta ei lievän nivelrikon ryhmässä. Momentti on nivelkuormituksen epäsuora biomekaaninen mittari, ei suora mittaus nivelraon paineesta tai kivun syystä. Tutkimus ei osoittanut, että ulkokierto aiheuttaisi nivelrikon tai että sääriluun ”oikaiseminen” poistaisi kivun.

Vastaanotolla kiertoa on silti järkevää tarkastella osana kokonaisuutta. Jos polven kiertoliike on rajoittunut tai kyykkykipu muuttuu jalkaterän asentoa hienovaraisesti säätämällä, löydös voi auttaa harjoittelun suunnittelussa. Luista torsiota ei kuitenkaan muuteta manuaalisella käsittelyllä, eikä jalkaa pidä väkisin kääntää väitettyyn ”oikeaan” asentoon. Varsinkin kivuliaassa, turvonneessa polvessa voimakasta kiertokuormitusta on syytä välttää.

Voiko nivelrikkoisella polvella kyykätä?

Useimmiten kyllä, kun liike sovitetaan oireisiin ja toimintakykyyn. Sopiva aloitus voi olla tuolilta nousu, tukea vasten tehty matala kyykky tai jalkaprässi rajatulla liikeradalla. Harjoittelua voidaan edistää vähitellen lisäämällä toistoja, kuormaa tai syvyyttä. Kaikkien ei tarvitse päästä syväkyykkyyn, mutta tuolilta nousemisen ei myöskään tarvitse jäädä pysyvästi hankalaksi.

Kivun voimakkuus on yksi hyödyllinen mittari, ei erehtymätön tuomari. Lievä ja nopeasti rauhoittuva oireilu voi olla harjoittelussa hyväksyttävää. Jos polvi turpoaa selvästi, kipu jää päälle tai seuraavan päivän kävely vaikeutuu, kuormaa kannattaa keventää ja arvioida tilanne uudelleen. Mitään kaikille sopivaa 0–3/10-kipurajaa ei ole: olennaista on myös oireen kesto, turvotus ja toimintakyky. Akuutisti kuumottavaa tai selvästi tulehtunutta niveltä ei kannata kuormittaa raskaasti.

Harjoittelun ei tarvitse tarkoittaa pelkkiä kyykkyjä. Reisilihasten vahvistaminen, lonkan lihasvoima, kävely, pyöräily ja vesiliikunta voivat täydentää toisiaan. Kansainväliset hoitosuositukset pitävät yksilöllistä terapeuttista harjoittelua nivelrikon hoidon perustana. Jos painonhallinta on ajankohtaista, sekin voi vähentää oireita, mutta apua ja sopivaa harjoittelua voi hakea painosta riippumatta.

Mitä osteopaatti voi tehdä – ja mitä ei?

Kun polvi sattuu kyykyssä tai portaissa, osteopaattimme Kampissa voi auttaa selvittämään, miten polvi liikkuu ja millaiset kuormat provosoivat oiretta. Tutkimme tilanteen mukaan esimerkiksi polven ojennuksen ja koukistuksen, turvotuksen, reisilihasten voimantuoton sekä lonkan ja nilkan liikkuvuuden. Myös kävely, tuolilta nousu ja porraskävely voivat paljastaa, mikä juuri nyt rajoittaa arkea. Joskus samaan kuormitusketjuun liittyy myös alaselän oireita, mutta selkä ei automaattisesti ole polvikivun syy.

Osteopatiassa voidaan käyttää tilanteeseen sopivaa manuaalista käsittelyä oireiden lievittämiseksi tai liikkeen helpottamiseksi ja yhdistää siihen yksilöllisiä harjoitusohjeita. Tutkimusnäytön perusteella manuaalista terapiaa kannattaa pitää harjoittelun tukena, ei nivelrikon itsenäisenä tai rustoa korjaavana hoitona. Osteopaatti ei voi käsittelyllä palauttaa kulunutta rustoa eikä muuttaa sääriluun luista kiertymää. Tavoite on käytännöllisempi: helpottaa liikkumista ja löytää tapa, jolla polvi kestää taas enemmän arkea.

Jos polvi turpoaa äkillisesti voimakkaasti, on kuuma ja punoittava, siihen liittyy kuumetta, jalalle ei pysty varaamaan painoa tai polvi lukkiutuu niin ettei se suoristu, hakeudu viipymättä lääkärin arvioon. Myös selvän vamman jälkeinen voimakas kipu tai nopeasti paheneva toimintakyky edellyttää arviota. Pitkittyneessäkin oireessa lääkärin tutkimus ja tarvittaessa kuvantaminen voivat olla tarpeen, jos diagnoosi on epäselvä tai tavanomainen hoito ei auta.

Entä hyppiminen – onko se nivelrikossa kiellettyä?

Ei lähtökohtaisesti. Polven rusto tarvitsee kuormitusta, eikä jokainen isku tai hyppy tarkoita ruston vaurioitumista. Maltillinen hyppyharjoittelu voi sopia osalle nivelrikkoa sairastavista, kun kuormitusta lisätään asteittain ja polven oireita seurataan. Hyppimistä ei silti tarvitse tehdä nivelrikon hoitamiseksi ainoana harjoitteena, sillä myös lihasvoima- ja kestävyysharjoittelusta on tutkimusnäyttöä kivun ja toimintakyvyn parantamisessa. 

Polven nivelrikko ei siis ole liikuntakielto. Kyykyn syvyyttä, kuormaa ja harjoittelun määrää voidaan muuttaa, ja samalla voidaan selvittää, vaikuttavatko polven liikerajoitus tai alaraajan kierto siihen, miten liike tuntuu. Tarkoitus ei ole jahdata täydellistä asentoa vaan saada polvi toimimaan paremmin niissä asioissa, joita haluat tehdä. Voit tutustua Kehonomin vastaanottokäyntien hintoihin ennen ajan varaamista.

Haluatko apua polven tilanteen arviointiin? Varaa aika osteopaatille Kamppiin, niin selvitetään yhdessä, mistä harjoittelussa kannattaa aloittaa. Tästä löydät lisää kertomusta mitä me oikein Kehonomilla teemme

Lähteet

1. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen työryhmä. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Liikuntaharjoittelun, oirearvion ja manuaalisen terapian näyttö.
2. National Institute for Health and Care Excellence (NICE). Osteoarthritis in over 16s: diagnosis and management (NG226). Harjoittelu, painonhallinta ja manuaalisen terapian rajaukset.
3. German Society for Orthopaedics and Trauma. Clinical Guideline: Prevention and Treatment of Knee Osteoarthritis, short version. Harjoittelun ja manuaalisen terapian suositukset.
4. Knee joint loadings are related to tibial torsional alignments in people with radiographic medial knee osteoarthritis. PLOS ONE, 2021. Poikkileikkaustutkimus, 47 osallistujaa.